30 joulukuuta 2012

☆ i'm only gonna let you kill me once

 Joulut on nyt vietetty ja joululomaakin on jäljellä vain muutama hassu päivä. Sanottakoon että ihan tavattoman epäreilua, että koulu alkaa heti toinen päivä. Mieluummin se muutama päivä kesälomasta pois kuin että joululoma on vain viikon mittainen. Olen nyt muutaman päivän vain syönyt ja nukkunut - ollut lomalla ja pari viime yönä onkin koulu sitten tahtonut rikkoa tämän ihanuuden tunkeutumalla uniini. No mutta jossain vaiheessa mokoma on muutenkin kohdattava.
 
Informaatiopäivittely on jäänyt vähemmälle, mutta sen voin sanoa, että melko ahkerasti olen pentueen blogia päivitellyt, vaikka välillä onkin olo, etten tahtoisi edes katsoa mitä tapahtuu. Epäusko ja pelko siitä, että kaikki menee mönkään todennäköisesti vainoavat minua siihen asti, kun minulla on oma pentu sylissä kotimatkalla. Jos on. Hahah.
 
Nartun ensimmäisessä ultrassa ei näkynyt mitään, ja koska olin koulussa ja juuri menossa tunnille, en osannut juuri ajatella mitään vaan vietin jonkinlaisessa välitilassa koko sen ajan, kunnes tieto kakkosultrasta oli saatavilla. Jännä, miten ensimmäinen ultra ei tuottanut mitään tulosta, hyvin tyypillistä tuuriani - jälleen. Toisessa ultrassa erottui ainakin neljä pikkuruista Ässää, eli nyt odottelemme jo ensi vuotta! Pentujenhan on määrä syntyä viikolla kolme, enkä tiedä pitäisikö minun toivoa jo, että lapset putkahtaisivat maailman vasta iltapäivästä, arkipäiväksi kun taitaa mennä, vaikka syntyisivätkin hieman etuajassa tai vastaavasti myöhässä.
 
En tiedä, miksen osaa iloita tai edes olla kamalan toiveikas. Olen kasvattanut itsestäni pettymättömän pessimistin. Tähän on tultu! Olkoon se sitten hyvä tai huono asia, mutta olen itse sillä kannalla, että rymähdystä todellisuuteen pehmittää huomattavasti se, jos en koe sitä valtavaa pettymystä yhtä... valtavana. Sieltä saattaa aina syntyä vain uroksia tai ei ollenkaan minulle sopivaa pentua.
 
En ole huudellut tästä blogistakaan mitään juuri kenellekään, mutta nyt laitan sen näkyväksi omaan profiiliini Bloggerissa. Kuinkakohan monta stalkkeria tänne sitten löytää? Jää nähtäväksi, tuskin kovin montaa.
 
here we are, a careful distance, here's my heart, what's left of it
in this town i used to listen, once i had hope, blind faith
had as much as you could take
i'm only gonna let you kill me once

Ei kommentteja:

Lukijat

Sisällön tarjoaa Blogger.